ERISEn tietopankki
Jätevesijärjestelmän valintataulukko
Kaivot
Vesiosuuskunta
Rantojen kunnostus
Pälkäneen
pohjavesialueet
Kiinteistökohtaiset
jätevesijärjestelmät
Kyläpuhdistamo
Mökit
ja loma-asunnot
Jätevesijärjestelmän
selvitys
Jätevesijärjestelmän
suunnittelu
Ympäristötietoa
veneilijöille
Sinilevä
ja järvisyyhy
Veden
käyttö
Pesuaineet
Jätevesijärjestelmän
valintataulukko
Jätevesijärjestelmän valinta on
tehtävä huolella ja harkiten, sillä
kaikki jätevesien puhdistusjärjestelmät
eivät suinkaa sovellu kaikkien kiinteistöjen
jätevesien puhdistukseen. Koska järjestelmän
valintaan vaikuttavat monet tekijät (kiinteistön
käyttö, onko vesivessaa vai ei, minkälainen
on alueen maaperä jne.) ERISE-hankkeen aikana
kehitettiin tätä valintaa helpottava
taulukko. Taulukko on Pälkäneen kunnan
ympäristönsuojelusihteerin ja rakennustarkastajan
hyväksymä ja sitä ovat kommentoineet
useat alan asiantuntijat.
Jätevesijärjestelmän
valintataulukko
Kaivot
Noin puoli miljoonaa suomalaista saa juomavetensä
omasta tai muutaman kiinteistön käytössä
olevasta kaivosta. Suomalaisten kaivojen vedenlaatuun
vaikuttaa eniten kaivon kunto. Pirkanmaalla ja
Pälkäneellä myös rauta ja
mangaani voivat alentaa kaivoveden laatua. Myös
jätevedet saattavat pilata kaivoveden. Jätevedet
tulisi johtaa yleensä vähintään
50 metrin päähän lähimmästä
kaivosta ja niin, etteivät ne kulkeudu maaperässä
kaivoa kohti. Kaivovesi kannattaakin tutkituttaa
aika ajoin ja kaivorakenteet tarkistaa vuosittain.
Kaivon
sijainti, rakentaminen ja huolto sekä veden
tutkiminen (Suomen ympäristökeskus)
Vesiosuuskunta
Kylään, johon kunta ei ole tehnyt vesijohtoja,
voidaan kunnan vesi saada oman osuuskunnan kautta.
Näin on toimittu mm. Etelä-Pälkäneen
vesiosuuskunnassa.
Vesiosuuskunta perustetaan hallinnoimaan yhteistä
vedenhankintaa. Perustaminen ei vaadi suurta rahallista
panostusta. Vesiosuuskunta rekisteröidään
kaupparekisteriin ja sille laaditaan säännöt.
Osuuskunta pitää kokouksen vuosittain.
Osuuskunnan perustaminen tarvitsee yhden tai
mielummin useampia puuhahenkilöitä,
jotka tekevät pohjatyönä kevyen
esisuunnitelma, kustannuslaskelman ja alustavan
kartan, jonka avulla asiaa on helpompi esitellä
kyläläisille. Perustamisvaiheessa sekä
jatkossakin on hyvä tehdää tiivistä
yheistyötä kunnan kanssa. Näin
vättyy mahdollisilta päällekkäisyyksiltä
kunnan tai muiden osuuskuntien kanssa.
Perusteellinen opas vesi- tai jätevesiosuuskunnan
perustamiseen löytyy seuraavasta linkistä.
Vesiosuuskunnan
ABC (Uudenmaan ympäristökeskus)
Rantojen
kunnostus
Rannanomistaja voi tehdä vesilain (1961/264)
mukaan rannallaan pieniä hoito- ja kunnostustoimenpiteitä
vapaasti oman harkintansa mukaan. Pieniksi kunnostustöiksi
luetaan rannalle ajelehtineen ja pohjaan laskeutuneen
kasvimassan vuosittainen poisto, haitallisten
kivien poisto, vesikasvien niitto (alle 1 ha)
ja poiskerääminen käsityökaluin
sekä pienehkön (alle 10 m2 tai pituus
alle 10 m) laiturin tekeminen tai rannan vahvistaminen.
Suurempia töitä suunniteltaessa pitää
ensin kysyä lupa kunnan viranomaisilta tai
ympäristökeskuksesta. Kannattaa kuitenkin
aina pyytää naapurin tai vesialueen
omistajan hyväksyntä rannan kunnostustöille
kirjallisena jotta väärinkäsityksiltä
vältyttäisiin.
Hoida
ja kunnosta kotirantaasi -esite
Järvien
kunnostus -opas
Ilmoitus
vesirakennustyöstä (lomake)
Pohjavesialueet
Pälkäneen kunnassa on viisi vedenhankintaa soveltuvaa pohjavesialuetta: Isokangas-Syrjänharju, Kollolanharju, Syrjänharju-Konkinharju Aitoossa, Luopioisten kirkonkylä ja Rautakangas Rautajärvellä.
Pälkäneen
pohjavesialueet
Pälkäneen
ja Luopioisten vyöhykejako
Kiinteistökohtaiset
jätevesijärjestelmät
Jätevesiasian kuntoon laittamisessa kannattaa
aina ensimmäiseksi selvittää mahdollisuutta
liittyä yleiseen viemäriin tai harkita
kiinteistön vesivessan korvaamista kuivakäymälällä.
Tällöin jätevesien käsittely
tulee edullisemaksi ja helpommaksi. Jos nämä
vaihtoehdot eivät ole mahdollisia, voi jätevesien
puhdistuksen hoitaa muutaman kiinteistön
yhteisellä järjestelmällä
tai useamman kymmenen liittyjän kyläputsarilla.
Mikäli mikään edellämainittu
ratkaisu ei ole mahdollinen, tulee jätevedet
käsitellä kiinteistökohtaisesti.
Kiinteistökohtaisia jätevesijärjestelmiä
ovat maaperäkäsittely imeytys- tai suodatinkentässä,
erilaiset pienpuhdistamot sekä järjestelmät,
joissa harmaat ja mustat vedet käsitellään
erikseen (kaksiviemärijärjestelmä).
Kaksiviemärijärjestelmässä
mustat vedet johdetaan esimerkiksi umpisäiliöön
joka tyhjennetään säännöllisesti.
Tällöinkin harmaat vedet täytyy
käsitellä vastaavasti kuin kuivakäymälän
kanssa.
Jätevesijärjestelmän
valintataulukko
Hintavertailua
Kyläpuhdistamo
Jos kiinteistöt sijaitsevat edullisesti
toisiinsa nähden ja kiinteistön omistajat
ovat halukkaita yhteistuumin hankkimaan isomman
puhdistamon, tulee se useimmiten halvemmaksikin
sekä hankintahinnaltaan että käyttökustannuksiltaan
kuin omat kiinteistökohtaiset järjestelmät.
Isommissa hankkeissa kannattaa miettiä myös
vesiosuuskunnan perustamista.
Vesiosuuskunnan
perustaminen
Mökit ja loma-asunnot
Matalan varustelutason kiinteistöistä
puhutaan silloin, kun kiinteistöllä
ei ole paineellista vesijohtoa eikä vesikalusteita
kuten suihkua, pesukoneita tai vesivessaa. Näillä
kiinteistöillä riittää jätevesien
käsittelyyn yksinkertaiset sauna- ja mökkikaivot.
Pesuvesiäkään ei saa koskaan päästää
suoraan vesistöön.
Korkeasti varusteltuja kiinteistöjä
(loma-asuntoja) ovat sellaiset rakennukset, joissa
on suihku ja muita vesikalusteita, esimerkiksi
pesukone ja vesi-wc. Nämä kiinteistöt
tarvitsevat samanlaisen kiinteistökohtaisen
järjestelmän kuin omakotitalokin.
Kuivakäymälät ovat loma-asunnoillakin
kaikkein ympäristöystävällisin
ja edullisin ratkaisu.
Jätevesijärjestelmän
valintataulukko
Hintavertailua
Huussi ry
Jätevesijärjestelmän
selvitys
Jätevesiasetus edellyttää, että
jokaisella kiinteistöllä tulee olla
selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästään.
Selvityksen tulee kuvata kiinteistön nykyinen
jätevesijärjestelmä ja sen perusteella
pitää olla mahdollista arvioida, täyttääkö
järjestelmä asetuksen vaatumukset. Selvitystä
ei tarvitse tehdä jos jätevesijärjestelmä
on rakennettu 1.1.2004 jälkeen, vaan silloin
selvitys korvataan järjestelmän rakentamista
varten laaditulla suunnitelmalla. Selvitys säilytetään
siinä kiinteistössä, mitä
selvitys koskee ja se esitetään tarvittaessa
viranomaisille.
Selvityksen tekemiseen on olemassa useita mallilomakkeita.
Selvitys
jätevesijärjestelmästä -lomake
(esimerkki)
Jätevesijärjestelmän
suunnittelu
Maaliskuuhun 2016 mennessä kaikkien kiinteistöjen
jätevesijärjestelmät tulee olla
jätevesiasetuksen määräykset
täyttäviä. Mikäli kiinteistön
jätevesijärjestelmän uusimistarve
on epäselvä, kannattaa olla yhteydessä
oman kunnan ympäristö- tai rakennusvalvontaviranomaiseen.
Pätevän suunnittelijan palkkaaminen
on tärkeää. Hyvä suunnittelija
osaa valita kiinteistölle toimivan ja edullisen
jätevesien käsittelyratkaisun. Tietoa
alueella toimivista suunnittelijoista saa kunnan
ympäristö- tai rakennusvalvontaviranomaiselta.
Viranomaiset itse eivät voi toimia suunnittelijoina.
Ympäristötietoa
veneilijöille
Pälkäneen vedet ovat kirkkaita ja puhtaita,
joten vesillä liikkuminen on terveellinen
ja turvallinen harrastus Pälkäneellä.
Jotta vesistöt pysyvät vastaisuudessakin
hyväkuntoisina, kannattaa vesillä liikkuessa
muistaa huolehtia omien jätteidensä
oikeanlaisesta käsittelystä ja pitää
jokamiehenoikeudet mielessä.
Ympäristötietoa
veneilijöille
Veneilyliitto
Jokamiehenoikeudet
Uimaopetus ja hengenpelastus
Ekoretkeilijän
vinkit
Tietoa
sinilevästä ja järvisyyhystä
Sinilevät (syanobakteerit) ovat maapallon
vanhimpia eliöitä ja täysin luonnollinen
osa vesien eliöstöä. Suomen yli
2 000:sta tunnistetusta planktonlevälajista
noin 100 on sinileviä. Sinilevät tuottavat
erilaisia ihoa ärsyttäviä yhdisteitä
sekä hermo- tai maksamyrkkyjä. Myrkyttömät
sinilevätkin voivat aiheuttaa iho- ja hengitystieoireita
ja levän myrkyllisyyttä ei voi päätellä
levän ulkonäön perusteella.
Miten
tunnistaa sinilevä
Levähavainnosta
ilmoittaminen
Ohjeita
miten toimia kun sinilevää on vedessä
Järvisyyhyn aiheuttaa imumato (Trichobilharzia
parocellata), mikä tavallisesti loisii
vesilinnuissa ja kotiloissa. Imumadon toukka voi
erehtyä vedessä kahlaavaa ihmistä
lois-isännäkseen ja tarttua ihoon kiinni.
Järvisyyhyksi kutsutaankin uinnin jälkeen
ilmaantuvia ihottumaoireita (kutinaa ja hyttysen
pistoksen kaltaisia paukamia), mitkä johtuvat
toukkien puremista. Tavallisesti järvisyyhy
ei aiheuta vakavia oireita.
Lisää
tietoa järvisyyhystä
Veden käyttö
Suomalainen kuluttaa vettä keskimäärin
155 litraa vuorokaudessa. Tästä 40 litraa
kuluu vessan vetämiseen! Vedenkulutustaan
voi vähentää helpoiten ottamalla
käyttöön kuivakäymälän
(erinomaisia malleja myös sisätiloihin)
ja sulkemalla suihkuveden saippuoinnin ajaksi.
Lämpimän veden kulutus syö myös
energiaa – viiden minuutin suihkussakäynti
kuluttaa noin 2,5 kWh energiaa. Nelihenkisen perheen
energiankulutuksesta lähes viidennes kuluu
suihkuveden lämmittämiseen.
Tietoa
pesuaineista
Me kaikki käytämme päivittäin
useita erilaisia kemikaaleja peseytymiseen ja
puhdistukseen. Nämä kemikaalit päätyvät
jäteveden mukana jätevedenpuhdistuslaitokselle
ja siitä vesistöön. Jokainen meistä
voi siis vaikuttaa vesistöjen kuormituksen
määrään pohtimalla millaisia
pesuaineita käyttää. Yksi helppo
tapa tunnistaa ympäristöystävällinen
pesuaine on tarkistaa onko tuotteella ympäristömerkkiä.
Kannattaa myös muistaa että ympäristöystävällinen
pesuaine ei ole muita pesuaineita tehottomampi
vaan Kuluttaja lehden 8/02 testin mukaan esimerkiksi
konetiskitablettien ja -jauheiden pesutehossa
ei ollut eroja. Halvin - ja ympäristömerkitty
- pesujauhe osoittautui tehokkaimmaksi.
|
